Syksyllä järjestettiin Aeropressin SM-kisat Helsingissä.
Lähetimme Lehmus Roasterylta kaksi edustajaa kisaan: paahtomestari Visa Tuovinen ja Satamatie 6 -kahvilan barista Noora Fisher laittoivat henkiset hikipannat otsalleen ja matkasivat kisoihin.
Miten Aeropressillä kilpaillaan? Miten kisaan valmistaudutaan? Tässä kaksikkomme kisaraportti kisoista!
Noora:
"Visa kertoi töissä mahdollisuudesta osallistua SM-kisoihin syyskuussa. Vaikka asia kuulosti ja tuntui tosi jännittävältä - jopa vähän pelottavalta - päätin lähteä mukaan ylittämään itseäni. Kasvuhan tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella!
Visa lähti myös mukaan kisaan, sillä hän halusi paneutua käsinuuttojen maailmaan kunnolla pitkästä aikaa. Tietenkin myös Lehmus Roasteryn edustaminen ja muiden Suomen kahvipaahtimoiden edustajien ja kahviharrastajien kanssa kisaaminen kiinnosti.
Harjoittelemalla kohti tasalaatuista ja rutiininomaista suoritusta
Aloitimme siis treenit.
Kotona ja töissä harjoittelun lisäksi pidimme leikkimielisiä Aeropress-kisoja toisiamme vastaan tulevan kisatilanteen tavoin. Käytimme kisoissa Lehmus
Roasteryn kahveja tai muita korkealaatuisia pienpaahtimoiden kahveja mitä meillä töissä sattui milloinkin olemaan. Itse kisakahvin sai vasta viikkoa ennen kisaa.
Tämä oli hyvää ja hauskaa harjoitusta kisatilanteeseen, samalla se motivoi ja inspiroi petraamaan omaa reseptiä entistä enemmän.
Itse valmistauduin kisaan testailemalla eri reseptejä muuttaen ja vaihdellen uuttoon
vaikuttavia faktoreita. Nämä ovat kahvin jauhatuskarkeus ja kahvin määrä, veden määrä ja veden lämpötila, uuttumisaika sekä agitaatio eli liikkeen aikaansaaminen. Aeropressissä se saadaan aikaan tavalla, jolla vesi kaadetaan kahvin sekaan sekä/tai kahvin ja veden sekoittamisella uuton aikana. Tutustuin erilaisiin resepteihin Youtubessa ja artikkelien pohjalta. Lopullinen reseptini oli lähes samanlainen mitä käytämme töissä, kun teemme asiakkaille Aeropress-kahveja.
Itseäni jäi harmittamaan ehkä juurikin tämä, sillä olisin voinut testailla ja muokkailla reseptiäni vielä villimmin. Teen sen ensi kerralla.
Visa valmistautui kisaan samalla tavalla kuin minä, hiomalla omaa reseptiään ja testailemalla kotona sekä töissä aikataulujen puitteissa.
Käsinuuttojen, kahviasioiden ja treenaamisen pääpointti ja tärkein asia on se, että omasta suorituksesta tulee rutiini. Kun tietää selkeästi, että mitä on tekemässä, välttyy sähellykseltä ja ylimääräiseltä jännitykseltä uuton aikana.
Tällöin suoritukset ja uutetut kahvit ovat tasalaatuisia ja tasaisia keskenään. Pitää olla tarkkana, koska pienikin veden määrän tai uuttoajan ylitys saattaa vaikuttaa uuttoon ja vaihtoehtoisesti yli- tai aliuuttaa sen. Haluamme täydellisen uuton joka kerta!
Kisakahvin saaminen jäi meidän osalta todella viime tinkaan, kahvi taisi saapua torstaina ja kisat olivat lauantaina. Ehdimme kuitenkin hyvin testailla kahvia ja arvailla sen alkuperää ja käsittelymenetelmää. Kahvi oli nimittäin ”unlabeled” tehden tilanteesta tietenkin haastavamman, mutta samalla entistä kiinnostavamman ja hauskemman.
Kilpailupäivä: kohti Helsinkiä
Noora karsintasuorituksen äärellä.
Kisapäivänä VR vei meidät Helsinkiin. Molempia jännitti vähän, olimmehan ensikertalaisia ja kisatilanteen tuleekin jännittää aina vähän, vai mitä?
Itse olin karsintaryhmässä, sillä kilpailuun oli tullut osallistujia enemmän kuin kisapaikkoja oli jaossa. Karsinnoissa meitä oli muistaakseni yhdeksän ja kaksi pääsi jatkoon viralliseen kisaryhmään. Karsinnassa oli aina kaksi kahvia vastakkain, joista kolme tuomaria valitsivat parhaan. Oma kahvini hävisi minua vastaan kisanneelle kahville. Se jäi tietenkin harmittamaan tosi paljon, koska kisani loppui siihen!
Visa oli suoraan mukana virallisessa kisassa, joka aloitettiin karsinnan jälkeen. Kisa käytiin aluksi neljän hengen ryhmissä. Jokaisella oli viisi minuuttia valmisteluaikaa, ja sen jälkeen itse kahvin teko ja -uuttoaikaa oli kahdeksan minuuttia. Sitten kahvit tuotiin nimettöminä kolmen tuomarin maisteltavaksi.
Neljä kahvia jaettiin vielä kahteen ryhmään eli kisa käytiin kaksintaisteluna. Tuomarit saivat maistella ”taisteluparia” aina puoli minuuttia, minkä jälkeen tuomarit osoittivat voittajakahvia, joka pääsi jatkoon seuraavalle kierrokselle. Kierroksia kertyi siis useita.
Visa Tuovinen kisasuorituksen keskellä.
Visalla meni hienosti ja hän pääsi jatkoon usean kerran sijoittuen lopulta kahdeksan parhaan joukkoon koko kisassa.
Viimeinen, putoamiseen johtanut kahvi yliuuttui hiukan.
”Vastassa oli huippu hyvä kahvi, joten olisi ollut siistiä tietää miten olisi käynyt, jos oma uutos olisi onnistunut täydellisesti", Visa kommentoi jälkikäteen.
Kisasta meille molemmille jäi todella hyvä fiilis. Kaffan tiloissa käydyissä kisoissa oli rento, avoin ja jokaista kannustava meininki. DJ soitti rentoa musiikkia, ja resepteistä ja kisakahveista käytiin kiinnostavaa keskustelua kilpailijoiden kesken.
Oli todella mielenkiintoista nähdä muiden suorituksia ja monia erilaisia
tapoja ja reseptejä Aeropressillä uuttamiseen. Todella inspiroivaa!
Paluumatkalla päivän tiukka keskittyminen vaati jo veronsa.
Suomen erikoiskahviyhteisössä on todella hyvä meno; taitavaa ja ammattitaitoista porukkaa löytyy vaikka kuinka paljon. Tuollaiseen porukkaan on siistiä lähteä mukaan. Parasta oli saada uusi huikea kokemus ja ylittää itsensä!
Kisaan osallistuminen itsessään oli huippua, kuten myös muiden Suomen kahviskenen ihmisten tapaaminen."
--
Lue myös kisassa kolmanneksi sijoittuneen Markus Asunnan postaus aiheesta Kahjona kahviin -blogissa.
--
Aeropressin voi hankkia Lehmus Roasteryn verkkokaupasta.