Tällä hetkellä Lappeenrannassa sataa, joten on hyvä hetki kääntää katse sateiden merkitykseen kahvinviljelyssä!
Vesi on tärkeä elementti kaikessa kasvussa, mutta erityisesti kahvissa.
Kahvi kaipaa sopivasti vettä sopivaan aikaan vuodesta, jotta herkät kukinnot kehittyvät kypsiksi ja herkullisiksi kahvimarjoiksi, joiden sisältä löytyvät kahvinsiemenet eli kahvipavut sisältävät mahdollisimman runsaasti makuja, jotka voidaan sitten taitavalla paahtamisella kypsentää niin, että sopivaksi jauhetusta kahvista saadaan uutettua aromikasta kahvi-nimistä juomaa!
Kahvi tarvitsee yllättävän paljon vettä kasvaakseen, eli noin 2,5 metriä vuodessa. Sateiden määrä mitataan siis siten, että paljonko yhdelle neliömetrille sataa vettä vuodessa – kahvin suosikkimaissa vuosittaisen vesipilarin korkeus vaihtelee 2-3 metrin välillä, kun taas esimerkiksi huomattavasti kuivemmassa ympäristössä eli Suomessa vettä sataa keskimäärin noin 70 senttiä per vuosi.
Knoppitietona mainittakoon, että kahvipensaita ei kastella, vaan luonnon oma kastelujärjestelmä hoitaa nesteytyksen. Siksi ilmastonmuutoksen tuomat äärisääilmiöt eivät ole kenenkään kahvinjuojan toiveena.
Mitä tapahtuu jos sataa liian vähän tai liikaa vettä?
Kahvia ajatellen vettä pitää siis sataa riittävästi, sopivissa väleissä ja sopivalla teholla.
Jos vettä sataa liian vähän, jäävät kahvimarjat kitukasvuisen pieniksi, eikä itse herkkä kahvipensaskaan välttämättä selviä elossa.
Jos vettä sataa liikaa, ei vaikutus ole ihan yhtä suora, vaan ongelmaksi tulee useampia osatekijöitä: tulvivat penkereet voivat viedä arvokkaita aineksia maaperästä mukanaan, kosteus voi aiheuttaa hometta ja helpottaa kasvitautien leviämistä. Jos sadonkorjuuvaiheessa sataa rajusti vettä, voivat marjat vettyä ja turvota liikaa, jos taas kukintovaiheessa tulee raekuuroa, voi koko satokausi mennä pilalle.
Mutta se riskeistä, keskitytäänpä iloisiin asioihin. Optimaalisessa elämässä, jota keskimäärin eletään, sateita ropisee kahvipensaiden hallinnoimaan maaperään alkukeväästä ennen kuin pensaat puhkeavat kukkaan. Itse kukintovaiheessa vettä saisi tulla vähän, kuten loppukeväästä usein käykin.
Kasvukaudella, kun marjat ovat muodostuneet ja ne ovat kasvukiihdytyksessä (noin 2-5 kuukautta kukinnosta) olisi hyvä sataa vettä tavanomaisen runsaasti, jotta marjat kasvavat ja saavat tarvittavia tehoja.
Sitten, noin yhdeksän kuukautta kukinnosta, on sadonkorjuun aika. Tällöin olisi hyvä, että sadekausi olisi päättynyt kuten se tavallisesti on ja päästään vain poimimaan täydellisen punaisia tai keltaisia kahvimarjoja (väri riippuu lajikkeesta) kohtuullisen kuivassa kelissä. Jos tähän aikaan sataa paljon, on riskinä se, että juuret imaisevat reilusti vettä ja kahvimarjat turpoavat. Toinen mahdollinen ongelma on märkien marjojen poimiminen, jolloin poimitut marjat altistuvat herkemmin pilaantumiselle.
Satokauden jälkeen on toiveina taas sateita, jotta seuraava sykli pääsee käynnistymään ja kahvipensaat pääsevät jälleen kukintovaiheeseen!
(Artikkelin pääkuvassa Fazenda IP -tilan isäntä Luiz Paulo Pereira esittelee kukintovaiheessa olevia kahvipensaita. Kuva: Arttu Muukkonen)