Teksti ja kuvat: Juuso Viljanen / Uuttaja
Kun puhutaan kansankielellä kahvista, tarkoitetaan silloin yleensä Arabica-lajin kahvia (latinankieliseltä nimeltään coffea arabica). Arabican lisäksi markkinoilta löytyy jossain määrin Robustaa (coffea canephora) sekä todella pienessä määrin myös erikoisempaa Libericaa (coffea liberica). Koska todennäköisesti yli 98% Suomessa kaupoista löytyvästä kahvista on Arabicaa, niin keskitytään tässäkin Arabica-alalajikkeisiin.
Arabica-nimen tausta
Kahvin sukupuu. Tarkastele kuvaa isona Cafe Importsin sivuilta tästä.
Kahvilajike sinänsä on tiettävästi kotoisin Etiopian ylängöiltä, sattumoisin samoilta seuduilta kuin homo sapienskin. Etiopiassa kasvaa luonnostaan arvioiden mukaan jopa 6000-10 000 eri kahvilajiketta.
Miksi kahvi sitten tunnetaan coffea arabicana? Etiopiasta kahvi on kulkeutunut Jemenin kautta kauppiaiden kuljettamana kohti Eurooppaa, ja sieltä tulee myös lajikkeen nimi, vaikka alkuperä onkin toiselta puolelta Punaistamerta.
Toinen kiinnostava nimitausta löytyy mokan takaa. Esimerkiksi Juhla Mokkaa juovat eivät ehkä tiedäkään, että Mocha on satamakaupunki Jemenissä, ja sinne kahvipavut ovat Afrikan puolelta laivattu.
Päälajikkeina Bourbon ja Typica
Arabica-kahvi voidaan karkeasti jakaa kahteen päälajikkeeseen: Bourboniin ja Typicaan. Typicaa pidetään monessa tapauksessa kahvin ”esi-isänä” ja sen laatu on huomattavan korkeaa. Typican maussa on yleistä sen puhtaus ja runsas makeus.
Typica jakautuu useampaan alalajikkeeseen, joista monet ovat hyvinkin paikallisia, esimerkiksi jamaikalainen Blue Mountain tai hawaijilainen Kona. Lisäksi alalajikkeista löytyy muun muassa Kent, Java ja Pache vain muutaman mainitakseni.
Bourbon on myös laadukas lajike, joka sekin jakautuu useisiin alalajikkeisiin. Lisäksi Bourbonin alalajikkeista löytyy runsaasti erilaisia risteytyksiä toisten lajikkeiden kanssa. Bourbonille ominaista on voimakkaahkot aromit sekä pehmeys. Bourbonista polveutuvat esimerkiksi Caturra, Pacas sekä Yellow, Red ja Pink Bourbon.
Kun puhutaan laadukkaista lajikkeista, niin on pakko nostaa esiin Geisha (käytetään myös nimeä Gesha). Jokaisissa baristamestaruuskisoissa kisailee taatusti useampia baristoja, joilla on käytössään jotain todella huikeaa Geisha-lajikkeen kahvia.
Geishalle ominaista ovat pehmeän hedelmäiset ja kirkkaan kukkaiset aromit. Varsinkin Panama on tunnettu Geisha-lajikkeen kahvistaan, vaikka erinomaista Geishaa tulee muualtakin maailmasta, esimerkiksi Kolumbiasta ja sen alkuperämaasta Etiopiasta.
Luonnollisia ja laboratoriossa kehitettyjä lajeja
Olemassa on myös iso liuta sekä luonnossa syntyneitä risteytymiä sekä puhtaasti laboratorio-olosuhteissa luotuja lajikkeita. Mainitsemisen arvoisia ”labrakahveja” ovat esimerkiksi kenialaiset SL-lajikkeet, kuten SL28 ja SL34. SL tulee sanoista Scott Laboratories.
Heidän tehtävänään oli kehittää kasvitauteja vastustava kahvilajike, joka olisi runsaan tuottoisa. Tehtävä meni niiltä osin pieleen, mutta sen sijaan syntyi runsaan mehukkaat lajikkeet, joissa makupuolelta löytyy usein sitrushedelmiä, runsasta kivihedelmien aromia sekä makeutta. Tämä teki vaikutuksen ja se otettiin tuotantokäyttöön.
(Voit lukea Lehmus Roasteryn artikkelin kenialaisesta Kiamugumon pesuaseman kahvista, jossa sivutaan SL-lajikkeiden taustaa.)
Miten lajeja voi tunnistaa - vai onko sillä väliä?
Onko sitten supisuomalaisen kahvinystävän mahdollista erottaa lajikkeet kupillisestaan? Varmasti on. Lajikkeissa on runsaasti eroa monilla eri osa-alueilla, joita pystytään tietynlaisella paahtotyöllä halutessa myös korostamaan: hedelmäisyys ja makeus, hapokkuus, suutuntuma, body ja niin edelleen.
Toisaalta erottelu ja tunnistaminen on helpompaa aloittaa eri maista ja mantereista. Afrikkalaiset kahvit ovat tyypillisesti hedelmäisiä ja marjaisia, eteläamerikkalaiset enemmän kaakaomaisia ja suklaisia. Toisaalta täytyy muistaa, että kahvia tuotetaan valtavan suurella alueella maailmassa, joten eri maistakin tulevat kahvit voivat maistua aivan erilaisilta. Mutta jostain on aloitettava, joten pienet yleistykset sallittakoon.
Maistellessa täytyy uhrata hiukan aikaa ja ajatusta sille, että mitä nenä haistaa ja millaisia havaintoja makuaisti tekee hörpätystä kahvista. Esimerkiksi Geishan ja Bourbonin ero voi olla hyvinkin selkeä, kuten myös esimerkiksi SL28:n ja vaikkapa Caturran. Ei tarvitse olla sommelier, jotta erot huomaa. Mutta pystyykö lajikkeet nimeämään tehtyjen havaintojen perusteella? Kovalla harjoittelulla varmasti sekin on mahdollista.
Tärkeintä on kuitenkin antaa laadukkaalle kahville sen ansaitsema huomio, aika ja arvostus. Tunnistamisen ja erottamisen taito tulee sen jälkeen, kun on ensin oppinut arvostamisen ja rauhoittumisen taidon.
Jos haluat syventyä eri lajikkeiden ominaisuuksiin oikein syvällisesti, suosittelemme kahvinviljelyn raamattua, eli World Coffee Research -organisaation nettisivuja. Varieties-alasivulta löytyvät kutakuinkin kaikki mahdolliset kahvilajikkeet ja niiden satopotentiaali, koko, tautiensietokyky ja lajikkeiden historia ylipäänsä. Sivustoa selatessa kuluu päivä jos toinenkin!
---
Jos haluat laadukasta ja juuri paahdettua kahvia, vieraile Lehmus Roasteryn verkkokaupassa.