Kun Satamatie 6:een rakennettiin tiilimakasiinirakennus vuonna 1914, oli sen käyttötarkoitus hevostalli. Silloin Lappeenranta oli vielä pieni satamakaupunki, jossa asui vajaat 3000 ihmistä. Saimaan rantavedet saattoivat silloin loiskua tuulisina päivinä lähes rakentajien päälle, sillä rantaviiva oli kymmeniä metrejä lähempänä linnoitusta kuin nykyisin.
Hevostallin tyyppipiirustukset kansallisarkiston piirustuskokoelmista. Samaa tyyppiä vaikkakaan ei juuri tätä piirustusta lienee noudattanut myös Satamatie 6:n rakentajat.
Satamatie 6 vuonna 1979. Kuva: Lappeenrannan museot / Rinno Soile
Punatiilinen rakennus noudattaa varuskuntarakennuksille tavanomaista tyyppirakennusmallia. Muistoja menneestä on edelleen nähtävillä kahvilan sisäänkäynnin läheisyydessä, sillä yhteen tiileen on kaiverrettu nimet Elli ja Lyydia. Ilmeisesti kyseessä ovat tiilitehtaan työntekijät, sillä jälki on tehty silloin kun tiili on vielä ollut pehmeää.
Ellin ja Lyydian signeeraus yli sadan vuoden takaa.
Hevostallimainen käyttötarkoitus näkyy edelleen Satamatie 6:ssa. Pilarit ja ikkunat jakavat rakennuksen pilttuiden leveyksien mukaan. Keskellä rakennusta on tyhjää tilaa, jota pitkin hevoset ovat kulkeneet paikoilleen. Alun perin sisäänkäynnit ovat olleet rakennuksen päädyn sivuilla. Vanhat puuovet ovat edelleen paikoillaan, sisältä ne on muurattu umpeen.
Kun rakennus otettiin myöhemmin muuhun käyttöön, on talon päätyihin tehty pariovet.
Mylly, autokorjaamo, valimo, varasto
Satamatie 6 vuonna 2019. Kuva: Arttu Muukkonen
Hevostallikäytön loppumisvuosista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti joskus 1920-luvulla tallia alettiin käyttää varastona. Varastomainen käyttötarkoitus näkyy edelleen myös välikaton eristyksessä, joka on hyvin ohut. Täysin toinen tilanne on esimerkiksi tarkka-ampujien rykmentiksi rakennetussa viereisessä rakennuksessa eli Satamatie 4:ssä, jossa sijaitsee nykyisin ravintola Wanha Makasiini.
Sotien jälkeen Satamatie 6:ssa oli hetken aikaa mylly. Ainakin 1970-luvulle asti rakennus palveli autokorjaamoiden tiloina, ja 1970-luvun lopulla tiloissa toimi ponttoonivalimo. Ponttooneita tarvittiin, kun sataman aluetta ryhdyttiin parantelemaan ja laajentamaan. Näistä ajoista muistona kahvilassamme istutaan edelleen osittain kiskojen päällä, ja sisäänkäynnin kohdalla katossa näkyy pitkä teräspalkki.
Ponttoonivalimosta muistuttavat kahvilan läpi kulkevat kiskot.
Viimeisimmät vuosikymmenet 1900-luvulla rakennus lienee toiminut varastokäytössä. Uutta käyttötarkoitusta ja ovien avaamista tilalle on suunniteltu läpi 2000-luvun.
Suunnitelmia ja piirustuksia on tehty niin saunalle kuin ravintolallekin, mutta tila on alkanut muotoutua nykyisenlaiseksi, kun toimipaikkaa etsinyt Lehmus Roastery vuokrasi varastosta 40-neliöisen nurkkauksen keväällä 2016. Mennyt aika näkyy kiskojen lisäksi muun muassa sähkökeskuksina, joita pienteollisuuskäytössä olleessa kiinteistössä on ollut käytännössä joka puolella rakennusta.
Sähköä talossa siis riittää, mutta esimerkiksi kiinteää nettiyhteyttä ei varastorakennukseen ole vuosien saatossa kaivettu, joten nykyisinkin talossa toimitaan mobiiliyhteyksillä.
Lopulta paahtimoksi ja kahvilaksi
Satamatien kiitellystä vihersisustuksesta vastaa Greenhome viherpalvelun puutarhuri Eija Johansson.
Kahvipaahtimo perustettiin vuonna 2016, kahvila avasi ovensa kesällä 2017. Kesäksi 2018 kahvila sai anniskeluluvat ja myös terassi koki kasvojenkohotuksen. Satamatie tunnetaan nykyisin kaupungin parhaana kahvilana (hallitseva mestari vuodelta 2018) sekä keikkapaikkana, tapahtumakeskuksena ja erittäin lämminhenkisenä kahvittelutilana, johon myös lemmikit ovat tervetulleita.
Satamatiellä valmistetaan kahveja erilaisilla käsiuuttomenetelmillä.
Stand up -keikat ja muun muassa päiväkirjaklubit ovat vetäneet Satamatien täyteen.
Satamatiellä myydään myös paikallisten tuottajien laadukkaita elintarvikkeita, postikortteja ja muita kivoja ja itsenäisiä tuotteita, joista esimerkiksi Hito hyvän tuotteita ei muualla ole tarjolla.
Kahvilatilan takana toimii taas kahdesti Suomen parhaaksi paahtimoksi valittu Lehmus Roastery, jonka paahtimesta lähtee nykyisin vuodessa lähes 40 000 kiloa kahvia ympäri Suomea. Kahvilassa taas nautitaan vuositasolla kymmeniätuhansia kupillisia kahvia kauniilla Saimaa-näkymillä.
Muutoksia ei ole alueelle lähiaikoina tulossa, sillä kaavoituksessa noudatetaan edelleen niin sanottua keisarin kaavaa vuodelta 1892.
Tervetuloa käymään!