Useimpien suosiman kahvin eli arabica-lajikkeen pavuista käydään futuurikauppaa siis kansainvälisissä pörsseissä, ja tätä hintaa seuraavat kaikki kahvialan toimijat viljelijöistä tukkureihin ja aina paahtimoihin sekä kuluttajiin asti.
Tällä hetkellä eli tammikuussa 2025 maailmnmarkkinahinta on noin 3,30 dollaria per pauna eli noin 7,06€/kg. Vielä vuosi sitten sama hinta käväisi 1,75:ssä eli peruslaatuinen bulkkikahvi oli tällöin lähes puolet edullisempaa.
Mistä muusta kahvin hinta muodostuu?
Pelkän pohjahinnan ohella rahtikustannukset ovat tällä hetkellä koholla johtuen eri merialueiden epävakaista poliittisista tilanteista johtuen, eli kahvi ja muut raaka-aineet liikkuvat hitaasti ja epävarmasti.
Rahdin ohella kahvista haihtuu paahtoprosessin aikana noin 15% raakapainosta ilmaan, kun kahvin paahtuessa siitä haihtuu vettä.
Lisäksi erikoiskahvilaatuista kahvia paahtavat paahtimot eli pääasiassa pienpaahtimot maksavat kahvista laatukorvaukseksi nimettyä preemiota eli lisähintaa. Mitä laadukkaampaa kahvia, sitä enemmän laadusta maksetaan.
Lisäksi välittäjät toki haluavat oman katteensa, jotta he voivat hankkia, varastoida ja välittää kahvia ja tokihan paahtimoillakin on omat kulunsa. Osansa tekee myös dollarin euron suhde. Kun kahvia myydään dollarilla ja ostetaan tällä hetkellä heikolla eurolla, nousee hinta euroalueen maiden paahtimoille entisestään.
Miksi kahvin hinta piikkaa tasaisin väliajoin?
Ensimmäinen piikki: kuivuutta Brasiliassa
Kun tarjonta vähenee, on asioiden hinnoilla tapana nousta, jos kysyntä ei vähene. Kahvia juodaan niin sanotusti aina, joten hinnat nousivat.
Viljelijän näkökulmasta kahvin pörssihinnan nousu on periaatteessa hyvä asia, JOS tuotantovaikeudet eivät liity hänen viljelmiinsä eivätkä jatku pitkään. Samasta kahvista jos on ennen saanut vaikkapa euron kilo ilman erikoisia käsittelyjä, saa hän yhtäkkiä samasta kahvista kolme euroa kilolta. Jos taas halla tai kuivuus iskee omalle viljelmälle ja se tuhoaa vaikkapa 20 prosenttia kahvipensaista, kestää tuotannon saaminen edes samalle tasolle useamman vuoden ajan.
Kahvi on hyvin herkkä kasvi, eikä se kestä pakkasta käytännössä ollenkaan. Kasvi ei välttämättä parista yöstä täysin tuhoudu, mutta kyseinen sato menee käytännössä siinä. Kahvi tarvitsee myös runsaasti vettä ja se kasvaa vain subtrooppisella vyöhykkeellä, jossa vettä sataa keskimäärin 2,5 metriä vuodessa. Esimerkiksi Suomessa sataa keskimäärin 70 senttiä vettä.
Toinen piikki: kuivuutta Brasiliassa
Tavallisesti kahvia myydään satokausittain, eli tuore satokausi myydään siihen mennessä kun uusi satokausi valmistuu. Tuore kahvi maistuu paremmalta kuin ylivuotinen kahvi, olkoonkin että kahvia voi teoriassa paahtaa vaikka kuinka vanhana, maku vaan ei ole välttämättä kovin kummoinen. Koska varastot ovat aina vain yhden satokauden mittaisia, vaikuttaa ennusteesta poikkeava tuotantomäärä hintaan – jälleen ylöspäin.
Kahvintuottajamailla oli pitkään voimassa yhteinen hinta- ja tuotantojärjestelmä, joka piti hinnat ja tuotantomäärät suhteellisen tasaisina. Kyseinen organisaatio ja sen luoma sopimusjärjestelmä purettiin 1989 ja sen jälkeen kahvin hinta on ollut altis heilumaan voimakkaasti, kun hinnan annetaan kellua. Toisin sanoen 1990-luvulla kahvi alettiin nähdä myös sijoituskohteena, jolloin kahvifutuurit nähtiin samanlaisena vaihdannan välineenä kuin öljy ja muut raaka-ainemarkkinoiden hyödykkeet.
Niinpä kahvin korkeasta pörssihinnasta hyötyvät usein sijoittajat, eivät pitkällä aikavälillä kahvinviljelijät, paahtimot tai kahvin kuluttajat. Kun kahvin hinta nousee, alkaa kysyntä myös hiipua matalamman tulotason maissa. Kun kahvi on riittävän kallista, voi kulutus siirtyä muihin virkistäviin juomiin, jolloin pitkällä aikavälillä kahvin suosio vähenee. Se ei ole varsinaisesti viljelijän etu. Eikä toki kahvipaahtimoidenkaan.
Kolmas piikki: kuivuutta ja sadetta Brasiliassa ja Kolumbiassa
Vuonna 2011 kahvin hinta nousi jälleen kalliimmaksi kuin kertaakaan aiemmin. Kolumbiassa koettiin kaatosateita ja useilla viljelmillä kahvit homehtuivat pensaisiin. Myös Brasiliassa oli kuivuutta ja kahvia tuotettiin huomattavasti tavallista vähemmän.
2010-luvulla kahvin hintaa on nostanut myös uudet kuluttajaryhmät. Aasiassa on perinteisesti juotu teetä, mutta keskiluokka niin Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa on alkanut juoda kahvia ja kysyntä on kasvanut näissä väkirikkaissa maissa. Sama trendi vaikuttaa edelleen kahvin hintaan.
Neljäs piikki: hallaa ja kuivuutta Brasiliassa ja Vietnamissa
Vuoden 2023 sato taas oli luonnollisesta vaihtelusta johtuen Brasiliassa tavallista heikompi, joten vuoden 2024 sadon olisi pitänyt onnistua hyvin.
Vuoden 2024 sato taas otti osumaa pakkasista, jälleen. Nyt taas tammikuussa 2025 Brasiliassa kärsitään kuivuudesta: kuluneella viikolla Etelä-Minasissa satoi vain 31% tavanomaisesta sademäärästä ja sama trendi on jatkunut jo jonkin aikaa.
Hintoja nostaa myös sijoittajien ja spekulanttien liikkeet raaka-ainemarkkinoilla. Kahvia kohtaan on aiempaa suurempaa kiinnostusta ja kysyntä nostaa tietysti aina hintoja (samaan tapaan kuin niin sanottuja meemiosakkeita kohtaan nähtiin kovaa kasvua koronan aikaan).
Milloin kahvin hinta laskee?
Kahvia voi teoriassa ostaa tosiaan futuureina aina kahden vuoden päähän. Futuurit ovat kuin hintakatto, jolla ostaja sitoutuu ostamaan kahvia kyseisenä ajankohtana. Futuurit myös ennustavat kahvin hintaa ainakin jonkinlaisella aikavälillä. Tällä hetkellä kahvin hinnat pysyvät hyvin korkealla eli yli 3 dollarin paunatasolla ainakin vuoden 2025 loppuun asti.
Toisaalta myös aiemmin huippuvuosien jälkeen viljelijät ovat lisänneet tuotantoaan ja kahvimarkkinoille on syntynyt ylitarjontaa ja se on laskenut kahvin maailmanmarkkinahintoja.
Konkreettisemmalla tasolla asiaa voi ajatella seuraavasti: tällä hetkellä välittäjät ovat ostaneet ja ostavat kahvia korkealla hinnalla. Ennen ensi vuoden satoja ei välittäjien ole järkevää myydä kahvia tappiolla. Niinpä edullisempaa raakakahvia ei vain ole tarjolla, ainakaan jos haluaa laadukasta kahvia.
Periaatteessa edullisehkoa kahvia voisi ostaa, mutta tällöin ei puhuta laadukkaasta kahvista, vaan erilaisista jämäeristä ja heikkolaatuisesta kahvista. Jokainen toki tietää, millaista lopputuotetta voi odottaa, jos raaka-aineet ovat huonot asiassa kuin asiassa.
Onko tämä kerta erilainen?
"This time it´s different" on sarkastinen kommentti kun ennustetaan erilaisten asioiden vaikuttavuutta, vaikkapa finanssimaailmassa pörssiromahdusten lopullisuutta tai vaikutusta.
On sanottava ääneen, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo kahvinviljelyyn, eli voi olla, että this time it is different. Kahvi on herkkä kasvi, ja sään yllättävät ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Pelkkä lämpeneminen ei vaikuta kahviin, vaan juuri yllättävän pakkaset, sateet ja kuivuus. Näiden ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän entisestään, joten kahvin hinta voi vaihdella jatkossa entistäkin enemmän, eikä paluuta todella edulliseen kahviin välttämättä ole.
Säätä paremmin kestäviä kahvilajikkeita kehitetään jatkuvasti, ja jonkin verran nähdään aiemmin hyvin ylenkatsotun Robusta-lajikkeen jalostamista ja laadun parantumista. Se ei poista kuitenkaan juurisyytä.
Minkä verran raakakahvin hinta vaikuttaa pienpaahtimon paketin hintaan?
Useat paahtimot tekevät joko vuosittaisia tai muita pitkiä sopimuksia, joten joillakin voi edelleen olla kohtuullisen edullisia kahveja varastossa. Jossain vaiheessa varastossa loppuvat, ja kannattavan toiminnan jatkamiseksi hintoja voi olla pakko nostaa tai kuluja on leikattava. Toisaalta alalla on ollut tiukat ajat jo pitkään, joten tehostamisia lienee jo tehty.
Pienpaahtimoilla raaka-aineen osuus hintaan on suhteessa hieman pienempi kuin isoilla automaattilaitteita käyttävillä teollisilla toimijoilla, joilla taas henkilöstön osuus on huomattavasti käsityöläispaahtimoita pienempi. Raaka-aineet ovat pienpaahtimoilla teollisia toimijoita arvokkaampia, mutta niiden hinta ei sentään tuplaannu, vaikka lähelle on jo menty.
Jotkut paahtimot saattavat siirtyä paahtamaan edullisempia kahveja, mutta kuten todettua, erikoiskahvilla on useita laatukriteereitä, eikä niistä laistaminen sovi kovin monen laatupaahtimon filosofiaan. Eron huomaa myös maussa, sillä tavoin kahvi on yksinkertainen asia, sentään!
Monet paahtimot, myös Lehmus Roastery, sopivat myös hinnoista ilman pörssihinnan vaikutusta. Sovimme, että maksamme yhteistyökumppaniviljelijälle tietystä kahvilaadusta tietyn tasaisen euromäärän per kilo, joka ylittää tavanomaisen markkinaperusteisen hinnoittelun. Tällöin viljelijä tietää saavansa asiallisen korvauksen erityisen laadukkaasta kahvista ja tasaisuus auttaa kaikkia osapuolia suunnittelemaan elämää eteenpäin.
Voiko kahvifutuureita ostaa?
Jos haluaa lähteä kahvimarkkinoille sijoittajaksi, voi kahvifutuureita hankkia eri pörsseistä erilaisten välittäjien kautta. Meillä ei ole aikomusta lähteä futuurikauppaan, koska se on vedonlyöntiin verrattavaa touhua ainakin pienpaahtimon osaamistasolla, joten keskitymme paahtamaan laadukasta kahvia ja tarjoilemaan sitä omassa kahvilassamme päivästä toiseen.
Tässä hieman vanhempi artikkeli, jossa käydään läpi kahvin futuurikauppaa. Jos joku ostaa futuureita, niin ilmoittakaa ihmeessä meille vastaamalla tähän viestiin, kuulisimme mieluusti lisää!