Lehmus Roasteryn suosittujen kaupunginosakahvien vaalein edustaja on Myllysaari.
Vaaleaksi (light roast) paahdettu kahvi on raikas ja makea kahvi, jonka hapokkuus piristää ja hedelmäisyys hellii makuaisteja. Kahvi paahdetaan etiopialaisista Heirloom Arabica -kahvipavuista, jotka kasvavat Kocheressa Yirgacheffen alueella Etiopian vuoristossa. Kahvin on kotoisin Etiopiasta, joten Myllysaaren kahvi saapuu juuri sieltä, kahvikasvin syntysijoilta!
Kahvin ovat viljelleet alueen pienviljelijät. Kyse on siis niin sanotusta single origin -kahvista.
Kocheren alueen kahvin kasvuympäristöä. Kuva: Cafe Imports
Myllysaaren pavut kuuluvat kaikkien Lehmus Roasteryn kahvien tavoin erikoiskahvien laatuluokkaan. Kahvi on siis erityisen maukasta, marjat on poimittu kypsinä ja käsin. Tuotanto on eettistä ja vastuullista ja viljelijä saa hyvän korvauksen tästä arvotuotteesta.
Heirloom Arabicaa raakapapuna ja paahdettuna.
Kahvipavut ovat kasvaneet 1795-1900 metrin korkeudella. Pavut on käsitelty washed-menetelmällä, eli kahvimarjojen kuori ja hedelmäliha on eroteltu pavuista vesipesulla. Washed-prosessointi antaa kahvilla kirkkaan maun, jossa pavun omat aromit nousevat erinomaisesti esiin.
Alueella on vallitsevana maatyyppinä punaruskea savi, joka yhdessä sään, lämmön, kasvukorkeuden ja muiden tekijöiden kanssa antaa kahville marjaisen, hapokkaan ja kivellisten hedelmien kuten aprikoosin maun muistuttavan maun.
Marjaiset, hedelmäiset ja kukkaiset aromit ovat tyypillisiä korkealla Etiopiassa kasvaneille kahvipavuille, sillä korkealla kasvaneet marjat keräävät itseensä enemmän hiilihydraatteja kuin matalalla kasvaneet. Ero johtuu muun muassa viileämmästä ilmanalasta, jossa kahvipensaat kasvavat.
Kahvi on Etiopialle yksi tärkeimmistä elinkeinoista ja vientituotteista.
Kahvi työllistää Etiopiassa yli 15 miljoonaa ihmistä - se on valtava osuus maasta, jossa asuu 105 miljoonaa asukasta, ja jossa yli 30 miljoonaa asukasta elää köyhyysrajan alapuolella.
Kahviteollisuus tuottaa Etiopialle jopa 60 prosenttia vuosittaisista vientituloista.
Myllysaari eli Lappeenrannan Riviera
Myllysaaren ranta. Kuva: Aarne A. Mikonsaari / Lappeenrannan museot, 1975-1985
Paketin värit ja tyyli tukevat vaalean kahvin makua: etiketin kuvassa surffilautaa kantava hahmo lähestyy Myllysaaren ranta-aluetta - hän on selvästi lähdössä laineille heti raikkaat aamukahvit juotuaan - ovathan tuulet tänäänkin hänelle suotuisia!
Kahvipaketin etiketin on piirtänyt Lehmus Roasteryn taiteellinen johtaja Samu Koskinen.
Myllysaari on Lappeenrannan Rivieraksikin kutsutun ranta- ja vapaa-ajan alueen nimi, ja sen historia juontaa juurena lähes sadan vuoden päähän.
Lappeenranta on vanha kylpylä- ja kasinokaupunki. Kylpylätoimintaa kaupungissa on harjoitettu jo 1800-luvun alun vuosikymmeniltä, mutta komea kylpylä rakennettiin Saimaan rannalle vuonna 1912.
Kylpylän tueksi kaupungiin päätettiin rakentaa myös uimaranta. Se valmistui1920-luvun lopulla noin kilometrin päähän kylpylästä. Alkuun ranta oli aidattu ja maksullinen - hinta oli 50 penniä per uimari. Ensin uimaranta ja viereinen Myllysaari yhdistettiin sillalla, mutta 1930-luvulla niemen ja saaren välinen salmi täytettiin hiekalla ja rantakokonaisuus alkoi saada muotoaan.
Voimistelua Kimpisen rannalla - ajalta ennen kuin Myllysaari oli yhdistetty Kimpisenniemeen. Kuva vuodelta 1929, kuvaaja tuntematon. Lappeenrannan museot.
Vesiliukumäen taustalla näkyy vanha puinen hyppytorni. Kuva: Kuvapaja, 1955. Lappeenrannan museot.
Myllysaaren nimi viittaa siihen, että saaressa olisi joskus ollut mylly. Onkin kiinnostavaa, ettei kyseisestä myllystä löydy mitään arkistoitua tietoa. Myllysaari tunnettiin kyseisellä nimellä jo vuoden 1830 Lappeenrannan kartassa, mutta myllyn sijainnista tai toiminnasta ei ole löydetty nykyisen historiantutkimuksen valossa tietoa.
Lappeenrannan museolta arvellaan, että koska Myllysaari on kuulunut pappilan maihin, on siellä voinut sijaita mylly näiden peltojen tuotantoa varten.
Historioitsija Anu Talka huomioi myös, että myllyn perustuksia tai hirsikehikkoja ei ole jätetty aikanaan sijoilleen vaan ne on käytetty uudelleen uudisrakentamisessa.
Sinänsä Myllysaaren kallioiset rannat ovat olleet otollisia tuulelle, joten tuulimylly on ainakin nimen perusteella suhteellisen suurella todennäköisyydellä sijainnut... noh, Myllysaaressa.
Myllysaaren tunnelmia vuodelta 2016. Kuva: Arttu Muukkonen
Myllysaari-kahvipaketin etiketissä näkyy hyppytorni. Hyppytorni oli aikanaan puurakenteinen, mutta nykyisin se palvelee betonisena 1950-luvun funkkistyyliä henkivänä rohkeudentestauspaikkana. Ilmalentoja voi ottaa viiden ja kymmenen metrin korkeudelta. Voltti kympistä on lesoin, mutta myös pommilla vitosesta pääsee Lehmus Roasteryn lesousasteikon yläpäätyyn.
Myllysaaren rantaelämää vuodelta 1955. Kuva: Kuvapaja, Lappeenrannan museot
Kaupunginosakahviemme kuvituksissa olemme luoneet erilaisiin maisemiin hieman lisättyä todellisuutta - oikeasti Lauritsalassa ei ole kahvilabulevardeja eikä Pusupuistossa taivutella jatkuvasti tangon tahdiin.
Myllysaaren rantavedet eivät ole täysin optimaaliset surffaamiseen, sillä saarten rikkoma Pien-Saimaa estää pitkien tuulten ja aaltojen saapumisen Myllysaaren rantaan asti. Myöskään rannan hitaasti loiveneva muoto ei tue surffausaaltojen nousemista edes kovemmalla syysmyrskyllä.
Toisaalta reippaan uintipäivän jälkeen raikas kupillinen Myllysaarta on myös elämänlaatua huomattavasti parantava elämys!
Myllysaari kesällä 2016. Kuva: Arttu Muukkonen
Lehmus Roasteryn virallinen Myllysaari-tuotekuva.
Tilaa Myllysaarta Lehmus Roasteryn verkkokaupasta.