Nuotiolla tai retkellä nautittu kahvi maistuu aina hyvältä. Tai toisin sanoen: ulkoillessa kahvin maulla ei ole niin suurta merkitystä, koska muut tekijät kuin kahvin maku vaikuttavat myös makukokemukseen!
Mutta koska luet artikkelia kolmesti Suomen parhaaksi äänestetyn paahtimon sivuilta, olemme tietenkin sitä mieltä, että kun kerran ulos asti raijaa kahvia, kannattaa ostaa parasta mahdollista laatua, koska siten retkikahvielämys on entistäkin parempi – miksi tyytyä muuhun kuin parhaaseen?
Makuaistimukseen vaikuttaa useita tekijöitä. Vuorokaudenaika, ympäröivät tuoksut, raitis ilma, janon tai nälän tunne, seura sekä yleinen stressi ovat yleisimpiä syitä erilaisiin makuelämyksiin.
Syvennytään seuraavaksi eri osa-alueisiin:
1. Raitis ja valoisa ulkoilma vahvistavat makuelämystä
Katsotaan ensin ominaisuuksia, joita kahvinmaistelu vaatii ammattimaisesti tehtynä. Kansainvälisissä maistelulaboratoriotason ohjeistuksessa mainitaan, että huoneessa tulisi olla muun muassa riittävästi kosteutta ja valoa. Myös tilaa täytyy olla riittävästi, noin 1,5 neliötä per henkilö. Tilassa tulisi olla myös enintään kuusi henkilöä kerrallaan.
Maistellessa pitäisi myös olla hiljaa, koska puhe ja pälpätys aiheuttaa stressiä ja stressi vähentää makujen aistimista.
Tästä päästään kääntäen siis pohtimaan laavulla tai luonnossa nautittua kahvikupillista. Voidaan puhua lähestulkoon laboratorio-olosuhteista! Ulkona on yleensä riittävästi tilaa: neliöitä riittää per henkilö.
Ulkona ilman kosteus kesällä on ulkona noin 65-75%, joten kosteus on sopiva eikä nenä mene herkästi tukkoon. Tosiaan, hajuaisti liittyy voimakkaasti maun aistimiseen. Osa makuaistimuksista syntyy nenänielun kautta hajuepiteeliin kulkeutuneina hajuina. Jos nenä on tukossa, ei haista eikä maista juuri mitään. Kuiva sisäilma voi aiheuttaa nuhaisuutta.
Metsässä usein myös hiljennytään luonnon äärelle, mitä nyt linnut saattavat tsirputtaa vähän liian kovalla volyymilla.
Metsässä oleskelu yleisesti myös vähentää stressiä, joten mieli on kirkkaampi ja aistit avoinna.
2. Lepotauko piristää aina – myös ulkona
Tauot piristävät, senhän tietää jokainen.
(Täytyy muuten mainita, että mihinkään lakiin ei ole kirjattu kahvitaukoa, toisin kuin usein näkee väitettävän, kun puhutaan suomalaisesta kahvikulttuurista. Työehtosopimuksiin on voitu kirjata tauoista kahvitauon nimellä, mutta työaikalainsäädännössä puhutaan vain levosta. Ja onpa kahvitauoista puhetta myös muualla kuin suomalaisissa tesseissä.)
Mutta asiaan. Retkellä “työ” voi olla pääsy määränpäähän, eli taukopaikalle. Siten “vapaa-aika” on kahvinkeittelyä ja istuskelua. Niinpä tauko yksinkertaisesti tuntuu rennolta, ja rentoihin asioihin liittyvät mielikuvat ovat yleensä mukavia. Kuten kahvittelu.
3. Nälkä ja jano, eli klassiset maunvahvistajat
Ulkoillessa kuluu energiaa ja haihtuu nestettä, joten ennen pitkää tulee nälkä tai jano – liikkuessa nopeammin kuin paikallaan toimistolla istuessa. Kahvissa on noin 1,5 prosenttia kahvia ja 98,5 prosenttia vettä, joten kahvi toimii myös janonsammuttajana.
Ja ei, kofeiini ei kiihdytä niin paljon aineenvaihduntaa, että kahvilla olisi vain elimistöä kuivattava vaikutus. Vettä on edelleen juomassa niin paljon, että kahvi jopa nesteyttää ja piristää samaan aikaan.
Näläntuntemukseen vaikuttaa niin moni asia, ettemme nopean googlailun perusteella halua ottaa siihen kantaa. Kahvi voi vaikuttaa tiettyjen hormonien erittymiseen ja nämä hormonit taas vaikuttavat näläntunteeseen, mutta olemme vain kahvipaahtimo, emme tutkijoita, joten tämä tästä.
4. Hyvässä seurassa kaikki on mukavampaa - myös kahvinjuonti
Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa se, syökö yksin vai seurassa, kertoo seurantatutkimus.
Tämänhän tietää varmaankin jokainen etätyötä tehnyt ihan oman kokemuksen perusteella: ihminen on seuraa kaipaava eläin. Yhdessä lounastaminen, illallisen nauttiminen tai juominen – kahvia, olutta tai limonadia – on tärkeä osa elämässä viihtymistä. Samalla voi jakaa ajatuksia, havaintoja luonnosta, maailmasta tai kahvin mausta.
Toki moni retkeilee yksin, mutta valtaosalle ulkoilu ja retkeily on seurustelun muoto, johon kuuluu myös kahvi- tai ruokailutauko.
5. Käytännön puuhastelu ja käsin tekeminen on kivaa
Luonnossa kahvi valmistetaan tavallisesti täysin eri välineillä kuin sisätiloissa. Vedet on kannettu mukana tai otetaan purosta/kaivosta, se lämmitetään tulella tai kaasulla ja kahvi keitetään pannulla, aeropressilla tai käsiuuttona.
Kaikenlainen käsin puuhastelu ja konkreettisten asioiden tekeminen – kuten nuotion onnistunut sytyttäminen – lisäävät elämään iloa ja onnea, joten lopputulos, eli kupillinen kahvia, on ikään kuin suuren ponnistelun tulos. Ja kuten tiedetään, kaikki, minkä eteen joutuu näkemään vaivaa, tuntuu merkittävältä.
Niinpä niinkin yksinkertainen asia kuin kahvin keittäminen voi tuntua saavutukselta.
+1. Mitä kahvia metsään kannattaa kantaa?
Lehmus Roastery suosittelee retkelle, mökille tai ulkoilmaan Retkikahvia, joka on meidän tummapaahtoinen suosikkikahvi. Se saapuu Perusta Jaénin alueen pienviljelijöiden kahvifarmeilta ja maistuu pehmeän täyteläiselle ja suklaiselle.
Kahvin aromi on miellyttävän voimakas, joten se toimii esimerkiksi suklaan tai muiden voimakkaalta maistuvien eväiden kanssa, mutta toisaalta se on myös itsessään elämys.
Muita hyviä vaihtoehtoja ovat todella tummat Lauritsala ja Sammonlahti, sekä toisaalta toisesta ääripäästä vaaleapaahtoinen, marjaisen hedelmäinen Myllysaari.
Ja helpon ja optimaalisen tavan valmistaa pannukahvia löydät artikkelistamme täältä.
(Teksti: Arttu Muukkonen, kuvat: Kim Öhman, Kuutti Haapanen, Arttu Muukkonen)